Xilitla ja Mexico City

Edellisestä blogipostauksesta onkin jo kulunut lähes kuukausi, eli aika ottaa korjausliike ja siirtää matkatarinat verkkoon ennenkuin unohtuvat kokonaan. Olin tosiaan joulun ympärillä kolme viikkoa Kuubassa, jossa ei netti toiminut juurikaan. 

Mutta, mutta...Meksikon Guadalajarasta matkani jatkui joulukuussa siis Xilitlaan, joka sijaitsee keskellä Meksikoa, viidakkoisessa vuoristossa. Xilitla on tunnettu Las Pozasin "salaisesta kaupungista", josta kohta lisää. Matkaan meni yhteensä noin 12h, lensin ensin Guadalajarasta Tampicon kaupunkiin karibian rannikolle, josta siirryin kahdella eri bussilla Ciudad Vallesin kautta Xilitlaan. Aikamoista säätöä siis, mutta oli kyllä ehdottomasti vaivan arvoinen matka! Meksikolaisissa busseissa on ilo matkustaa, niistä kun löytyy niin wifit, lepotuolit kuin todella siistit vessatkin.

Kyseinen Xilitlan kaupunki on todella korkealla vuorilla, vehreiden sademetsien keskellä.  Kylästä teki kuuluisan Sir Edward James. Hän nimittäin rakensi 1960 -1980 lukujen aikana kylän läheisyyteen (n. 3km kävelymatka) 32 hehtaarin Las Pozas'in surrealistisen  satumaailmansa, joka koostuu mm. neljäkerroksisista linnoista, betonirakennelmista ja patsaista sekä vesiputouksista ja erilaisista uima-altaista keskellä villiä viidakkoa! Paikka menee ehdottomasti omalta osaltani listalle top 3 - upeimmat ihmisen rakentamat paikat!

Kengät kastuivat jo menomatkalla:)

Puistoon mentiin sisälle sormusportin kautta. Tuttu Liisa Ihmemaassa-sadusta?

Muita turisteja ei juuri näkynyt, joten sain nauttia tästä elämyksestä lähes yksin!

Mystistä tunnelmaa..

Kyseinen herra oli mm. Salvador Dalin hyvä ystävä, joka näkyi viitteinä myös monissa Las Pozasin veistoksissa. Rakennussuunnitelmiin kuului se ettei niitä saanut rakentaa valmiiksi, vaan viidakon tuli antaa vallata omansa ja jatkaa betonin karua pintaa omalla kasvillisuudellaan. Puistossa pidettiin myös lukuisia eksoottisia eläimiä omissa häkeissään, joten se on kyllä ollut melkoinen wonderland.

Tämä lähes puolivuosisataa kestänyt projekti keskellä Meksikon viidakkoseutua sai kuulema Sir Edward Jamesin lähes vararikkoon ja hän joutui kuulema myymäänkin lopulta omat taidekokoelmansa säilyttääkseen Las Pozasin hallussaan. Herran kuoltua 1984 Las Pozas jäi tyhjilleen ja sii tehtiin suojelukohde vasta 2007, jonka jälkeen se on ollut yleisölle avoin pientä sisäänpääsymaksua vastaan. Kannattaa muuten maksaa vähän extraa ja ottaa puiston virallinen opas kertomaan ja taustoittamaan alueen historiaa ja tapahtumia. Melkoisia tarinoita ja upeita linkityksiä aikakauden surrealismin suurten taiteilijoiden teoksiin.

Tyhjään päättyvät portaat, joita puistossa on lukuisia

Kun puistossa käveli ja katseli kaikkia ihmeellisyyksiä ja erikoisia detaljeja, voi vain kuvitella missä mielentilassa herra oli niitä aikoinaan suunnitellut. Veikkaan, ettei ainakaan selvinpäin ;)

Tässä allaolevassa maalauksessa Sir Edward makaa puistossaan itse järjestämissään (elossa ollessaan!) hautajaisissaan. 

Espanjankielen termi Las Pozas tarkoittaa suomeksi altaita, joita puistosta löytyy useita

Viidakko ottaa tilan haltuun..

Näitä tyhjään päättyviä portaita löytyi useasta eri rakennelmasta..

Beronikruunu, jonka malli on kopioitu brittihovista

Vasen käsi. Las Pozasin rakennustöistä vastannut paikallinen timpuri sai muistomerkkinsä osaksi kokonaisuutta.

Käärme, jonka mosaiikkimainen ulkomuoto on tuttu Barcelonan kävijöille Gaudin puistosta.

Las Pozasin lukuisissa uima-altaissa oli hyvä vilvoitella välillä, sillä kiipeily mäkisessä viidakossa kävi nopeasti kunnon päälle

Las Pozasissa vietetyn päivän jälkeen otin Xilitlasta yöbussin Meksiko cityyn. Yöbussi lähti Xilitlasta klo.21 ja olin Meksiko cityssä aamulla 06.00. Matka taittui todella mukavasti nukkuen ja heräsin vasta perillä Mexico cityssä. Tällä välillä sattui ensimmäinen ikävä varkaus, eli rinkastani oli matkan aikana viety elektroniikkapussukka, jossa oli latureita, adaptereita yms. Onneksi kaikki isommat ja arvokkaammat laitteet (laptop, ipad, puhelin) oli "käsimatkatavaroissa" eli repussa mukanani matkustamon puolella. Noh, matkavakuutus on onneksi tällaisia tilanteita varten ja odottelen sieltä vastausta korvauksien kera. Rikosilmoituksen teko Mexico cityssä sujui todella nopeasti turistipoliisilla ja sain tarvittavan raportin sieltä puolessa tunnissa.

Mexico cityn moderni ilme miellytti kyllä meiläkäläistä Xilitlan viidakkoseikkailun jälkeen ja kaupunki on kehittynyt todella paljon edellisen käyntini v2008 jälkeen. Paikka paikoin peilitalojen ja modernin taiteen keskellä tuli mieleeni uusi Peking.

Mexico Cityssä asuin Condesan alueella, joka on todella viihtyisää ja turvallista vanhaa kaupunkia. Hostellini Bare feet hostel oli todella mukava ja siisti - vahva suositus sille! Kävelymatkan päästä löytyivät kaupungin parhaat ravintolat, baarit ja klubit. Roma Norte ja Condesa ovat mielestäni parhaita alueita asua Mexico cityssä. Vietimme hostellilla  myös syntymäpäiviäni lauantaina 13.12, jolloin pääsin pamauttamaan elämäni ensimmäisen Pinjatan. Pinjata on meksikolainen juhlaperinne, jossa paperimassasta tehty lelu ripustetaan kattoon ja päivänsankari hakkaa sen silmät sidottuna kepillä rikki. Pinjatat täytetään esim. karkeilla, pähkinöillä tai vaikkapa kolikoilla. Omalla kohdallani sisältönä oli karkkeja, pähkinöitä ja pieniä kolikoita. Hauska perinne joka tapauksessa! 

Iltaa jatkoimme hauskoissa tunnelmissa läheisellä Tara-klubilla, jossa soitti levyjä soitti hostellissamme asuva Joakinn Luke. Hauska yhteensattuma muuten, että Joakin on asunut aikoinaan Suomessa 7v ja pääsi nyt verestämään Suomen kielen taitojaan.

Meksikon pääkaupunkivieraiden kannattaa käydä Frida Kahlon kotitalossa, joka on nykyään museona. Museossa on säilytetty mahdollisimman paljon vanhaa, joten Kahlon mielenkiintoinen elämäntarina ja historia elää paikassa vahvana.

Hot tip!!! Omalta osaltani hienoin kohde Mexico cityssä oli läheiset Teotihuacanin pyramidit, jotka sijaitsevat noin 40km kaupungin ulkopuolella 2000m korkeudella (kannattaa varata lämmintä päälle!). Näille intiaanien aikoinaan rakentamille pyramiideille päästäkseen ei tarvitse välttämättä ottaa kallista valmisretkeä, vaan sinne pääsee helposti myös omin neuvoin. Kannattaa ottaa aamun ensimmäinen bussi kaupungista esim. klo.7.00, jolloin olet pyramiideilla noin klo. 8.30 eli reilusti ennen valmisretkeläisiä, joita saapuu alueelle linja-autoittain aamukymmenen maissa. Näin itsellänikin jäi ruhtinaalliset 1,5h pyöriä alueella lähes omassa rauhassa ja napsia hyviä kuvia Auringon ja Kuun pyramideista ilman turistimassoja ;) 

PS. Törmäsin muuten sattumalta ensimmäiseen suomalaiseen reissullani Kuun pyramidin huipulla! Kyseinen ex-Nokialainen herra oli kiertämässä maapalloa prätkällään. Olipa mukavaa päästä höpöttelemään pitkästä aikaa kotimaan kielellä!

Auringon pyramidin huipulta näki kauas..

Auringon pyramidin huipulla. Vasemmalla kyynärpääni kohdalla näkyy Kuun pyramidi. Mittasuhteet eivät oikein erotu näin massiivisten rakennelmien osalta. Järjettömän kokoisia rakennelmia joka tapauksessa.

Kuun pyramiidilla lataamassa energiaa

Kävin Meksiko cityssä myös ennen jouluaattoa paikallisessa orpokodissa viemässä sinne suomalaisten kummilasteni "käänteiset joululahjat". Näin siis meksikolaiset lapset saivat lämpimät pipot ja kaulaliinat (talvi-illat on kylmiä!) Ellalta ja Helmiltä ja Leonilta ja Olalta taas puisen leluauton ja lentokoneen. Uskon, että kummilapseni arvostavat näitä "käänteisiä joululahjoja", kunhan vähän vielä kasvavat ja ymmärtävät asioiden laidan.