Kuvien ja kommenttien perusteella paikka näytti todella houkuttelevalta ja sopivan rouhealta kompostivessojen ja sadevesisuihkujen kera, keskellä Costa Rican viidakkoa ja upeiden rantojen lähellä. Yoga Farmin nettisivujen varausjärjestelmä näytti sopivasti vapaata dormimajoitusta perjantaista maanantaihin, joten buukkasin itseni Paypalin kautta ja maksoin kolmen vuorokauden majoituksen ja vegetäysihoidon, joka oli 43usd per vrk sisältäen myös päivittäisen joogatunnin klo.06.30. Varsin edullista siis paikallisen hintatason huomioiden ja mahtui myös omaan 50usd päiväbudjettiini (Costa Ricahan on yksi väliamerikan kalleimmista maista).
Oma suosikkini oli tämä sadevettä
Ulkohuussissa (biokompostoiva) istuessa ei päässyt koti-ikävä yllättämään Suomen kesään 😄
Panaman puolelta tullessani jouduin maksamaan tullissa 55usd ylimääräisen sakkomaksun, koska olin ylittänyt maassa purjehtijoilta sallitun 72h aikarajan. Muilla kulkuneuvoilla maahan matkaajat saavat olla Panamassa toki normaaliajan 90vrk:tta. Tämä maksu oli tietysti laitonta kusetusta, mutta eipä tuossa kannattanut ruveta niskuroimaan rajavartioille. Rajaylitys Costa Rican puolelle meni muuten todella sujuvasti ja olin tunnissa valmiina jatkamaan matkaani kohti Yoga Farmia Punta Bancoon. Punta Banco on Pavonesin kylän lähellä (6km) maan lounaisimmassa kolkassa, jonne ei pääse aivan mutkattomasti. Tämän takia alue onkin säilynyt vielä massaturismin suhteen rauhallisena, vaikkakin jenkkien määrä on täälläkin melkoinen. Jenkit tuntuvat nimittäin ostaneen jokaisen vapaana olevan maapläntin Costa Ricasta ja asuntojen/tonttien myynti-ilmoitukset ovat tienvarsilla pääasiassa englanniksi.. Yoga Farmin taustallakin pyörii kolmekymppinen jenkkipariskunta sekä ruotsalais-itävaltalainen pariskunta, jotka ovat aivan huippumukavia!
Punta Bancon kilometrien mittaisilla mustaa hiekkaa olevilla rannoilla ei ole tungosta. Merenkäynti oli usein uimiseen todella rajua ja uiminen (tai aalloista poispääsy) vaatikin välillä erikoistaitoja. Surffareille tietysti aallot olivat täydellisiä.
Kolmen bussivaihdon kautta olin lopulta ja loputtomalta tuntuneen soratien jälkeen Punta Bancon kylässä, jossa näytti asustelevan muutama sata asukasta. Palmut reunustivat rantatietä koko matkan ja tien toisella puolella oli taloja siellä täällä.
Yoga Farm sijaitsee Punta Bancon soratien päässä kukkulan huipulla, jonne tuli kiivetä vielä noin 15min matka todella jyrkkää viidakkotietä. Normaalilla autolla tuota mäkeä ei nimittäin pääse ylös, vaan vähintään nelivetotaksi (tai oma hevonen:) olisi pitänyt olla alla päästäkseen kamojen kanssa huipulle. Huh! Perille kuitenkin lopulta päästiin hikisenä ja väsyneenä.
Maalissa kukkulan päällä odotti vehreä paratiisi ja puutarhojen keskellä oli puinen päärakennus, jonka alakerrassa oli suihkut ja dormihuoneet ja yläkerrassa iso avoin joogasali merinäköaloin.
Jaoin dormihuoneeni kolmen muun asukkaan kanssa, joista kaksi nukkui kuitenkin yönsä riippumatoissa joogakannella (minusta riippumattomista syistä:)
Viidakosta kantautuivat niin lintujen kuin apinoidenkin äänet ja farmiporukka otti tämän uuden amatöörijoogin perinteiseen jenkkityyliin ystävällisesti vastaan (suurin osa muista asukeista oli siis jenkkejä). Bongasin heti ensimmäisenä
päivänä omasta pihastamme mm. laiskiaisen, apinoita, tukaanin, muutaman ison lentävän (ja rumasti rääkyvän) Scarlet Macaci (Ara Maraci) papukaijapariskunnan sekä illalla taskulampun valoon polulla luikerrelleet pari pientä vaaratonta käärmettä. Yoga Farmilla sähköä on tarjolla rajatusti (aurinkopaneeleilla) ja makea vesi tulee joko omasta lähteestä (juomakelpoinen talousvesi) tai sadevedestä (suihkut).
käyttävä ulkosuihku, johon oli päästävä vilvoittelemaan joka kerta alhaalta rannalta ylös farmille mäen kiivettyään.
Alueella viljellään myös mm erilaisia hedelmiä ja vihanneksia, joista päivittäiset ruokailut pyritään mahdollisuuksien mukaan koostamaan. Farmilla työskenteli tälläkin hetkellä meidän maksavien asiakkaiden lisäksi noin 10 vapaaehtoista, jotka vastaavat tilan päivittäisaskareista kuten ruokailut/kokkailu, siivous, puutarhanhoito ja muut pihatyöt. Osa piti myös joogatunteja ja osallistui lisämökkien rakentamiseen alueelle.
Vierailuni aikana tarjoiltu kasvisruoka oli todella hyvää ja monipuolista! Kun vain itekin joskus kotona jaksaisi panostaa yhtä paljon aikaa ja vaivaa kasvisherkkujen tekoon. Sunnuntaina meillä oli luvassa herkkubrunssi:
Kerran kuukaudessa Yoga Farmilla herkutellaan pizzabileiden merkeissä, jolloin illallisella tarjoillaan kymmeniä herkullisia kasvispitsoja eri täytteillä paistettuna pihan aidossa kiviuunissa. Mukana pizzojen täytteissä oli mm kesäkurpitsaa, avokadoa, paprikaa, lehtikaalia, tomaattia, rucolaa, papuja(!), banaania ja eksoottisimpana ehkä tähtihedelmä. Onnekseni tämä pizzailta osui juuri viimeiseksi illakseni ja pääsin herkuttelemaan vielä ennen seuraavana aamuna odottavaa poislähtöä.
Aah, tuo rento kommuunitunnelma oli kyllä parhaimpia juttuja täällä. Jooga oli yksi elementti lomailijoiden ja asukkaiden askareiden joukossa eikä siitä tehty liian isoa numeroa, vaikka joogaopettaja Barney olikin kuulema isohko nimi jenkkien joogaskenessä. Jokainen joogaili omien taitojensa ja toiveidensa mukaisesti ja osallistui yhteisille tunneille jaksamisensa mukaisesti. Osa asukeista kävi myös surffaamassa ja lenkkeilemässä joogan vastapainona. Niin ja ottipa muutama myös illallisen yhteydessä viinilasillisen eikä siitäkään tehty numeroa. Varsin avarakatseista ja juuri kaipaamaani sosiaalista puuhailua joogan ja muiden yhteisesti kiinnostavien asioiden ympärillä. Pelkäsin nimittäin hieman alkuun, että mitenköhän nigilistejä hc-joogivegaaneja farmin tyypit olisivatkaan.. Turhaan. Täälläkin (kuten Kolumbia-Panama-purjehduksellani) porukka oli hyvin eri ikäistä, mutta saman henkistä. Välillä mukana pyörivät myös toisen omistajapariskunnan 3v ja 5v pojat, jotka toivat mukavasti viihdettä illallispöytään puhuessaan äitinsä kanssa ruotsia, isänsä kanssa saksaa ja meidän vieraiden kanssa englantia.
Farmikoira Tigre piti seuraa ja vahtia niin keittiössä kuin rannallakin. Kyytiä saivat niin apinat, nenäkarhut kuin muutkin viidakon alkuperäiset asukkaat osuessaan tämän vahtikoiran reitille.
Päivät Yoga Farmilla kuluivat leppoisasti aurinkokelloa noutattaen. Herätys tapahtui lähes automaattisesti auringon noustessa viiden jälkeen, kun viidakko eläimineen heräsi uuteen päivään (erityisesti mölyapinat pitävät melkoista äänishowta heti aamuruskon aikaan). Aamujooga oli 06.30-08.00, jonka jälkeen porukka siirtyi aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen moni kävi surffaamassa laskuveden aikaan (klo. 13.30 saakka) ja lounasta tarjoiltiin klo.12.00.
Iltapäivisin oli usein ylimääräisiä (8usd) joogatunteja halukkaille, mutta itse vuokrasin kylästä usein polkupyörän (10usd/pvä) ja pyöräilin rantatietä Pavonesin kylään. Matka on noin 6km suuntaansa, mutta soratie on mukavan tasainen polkea pyörällä parissakymmenessä minuutissa.
Nousuvesi yllätti biitsillä pyöräilijän.
Pavonesin rantahan on muuten tunnettu surffareiden keskuudessa yhdessä maailman pisimmästä vasemman puoleisesta aallostaan. Itselleni nuo aallot olivat aivan liian haastavia päästäkseni fiilistelemään laudan päällä, joten tyydyin katselemaan ammattilaisten surffeja rannalta käsin.
Illallinen tarjoiltiin farmilla pimeyden laskeuduttua jo klo.18.00, jonka jälkeen moni menikin jo yöpuulle seitsemän jälkeen. Sähköä on tosiaan tarjolla varsin rajatusti, joten oma hyvä taskulamppu on täällä ehdottomuus. En muista koska olisin itse nukkunut niin hyvin viimeksi kuin täällä, sillä menin joka ilta nukkumaan viimeistään klo. 20 ja aamulla tosiaan heräilin ja availin silmiäni sitten kello kuuteen mennessä. Aivan totaalinen viidakkokooma joka yö 10-12h yöunilla. Ilman wifiä myös kännykän ylimääräinen räplääminen vähentyi huomattavasti mikä varmasti edesauttoi rentoutumista. Nettiin nimittäin pääsi vain läheisestä kylästä ja sieltäkin rajoitetusti. Alkujaanhan minun piti lähteä täältä jo maanantaina eteenpäin, mutta päätinkin sitten jäädä pidemmäksi aikaa nauttimaan tästä mahtavasta paikasta ja tunnelmasta 😄
Niin ja dormihuoneissa ei muuten ollut edes ikkunascreenejä, joten tunsit todella nukkuvasi luonnon keskellä. Alkuun jännitti öiset mahdolliset hyttysten puremat, mutta ensimmäisen yön jälkeen huomasin ettei niitä täällä jostain syystä ollut, joten hyttysverkon asentamiseen ei ollut tarvetta.
Viimeisenä päivänä kävin pitkästä aikaa ratsastamassa farmilla työskentelevän Jesuksen opastamana (3h, 40usd) pitkin rantoja ja viidakkopolkuja. Rannat olivat todella tyhjä eikä ihmisiä tai asutusta näkynyt koko matkan varrella. Koni oli tosin perinteisesti laiskan puoleinen enkä päässyt kokeilemaan montaakaan laukka-askelta rantahietikolla.
Suosittelen kyllä tätä mestaa todella lämpimästi jokaiselle vähänkään joogasta, surffauksesta tai muuten vaan viidakon keskellä ekofarmilla rentoutumisesta kiinnostuneelle! Olosuhteet ovat vähän kuin suomalaisella kesämökillä (ulkohuussi, sadevesisuihkut ym) ja majoituksen hintataso (43 usd/vrk) todella kohtuullinen ottaen huomioon upean siistin farmiympäristön, joogamahdollisuuden, kolme päivittäistä ruokailua, viidakon eläimineen ja lähistön rannat. Mikäli dormimajoitus ei istu omaan lomatyyliisi, niin tarjolla on myös privahuoneita ja mökkejä. Itse viihdyin siistissä dormihuoneessa erittäin hyvin ja korvatulpilla sai tarpeen mukaan eristettyä öiset viidakon äänetkin unta häiritsemästä. Retriittien hinnat ovat täällä kuulema opettajista ja halutusta majoitustasosta riippuen alkaen 850usd/vko. Lisätiedot Yoga Farmista löytyy netistä www.yogafarmcostarica.org ja Facebookista "Yoga Farm".
Näihin upeisiin edellisten iltojen Tyynen valtameren auringonlaskuihin on hyvä päättää tämä blogipostaus. Namaste!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti